Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, merkitty * -merkillä.
Suomen suurin kellotapahtuma The Watch Show Finland pidettiin kuluneena viikonloppuna 13-14.5.2022 Helsingin Kattilahallissa. Viimeksi 2019 järjestetty tapahtuma keräsi paikalle suuren määrän kelloharrastajia ja itsekin pääsin ensimmäistä kertaa osallistumaan tapahtumaan. Artikkelissa tunnelmia ja mietteitä tapahtumasta.
The Watch Show Finland on kaksipäiväinen kellotapahtuma, missä kellomerkit, maahantuojat ja kelloliikkeet esittelevät uutuuksiaan. Luonteeltaan tapahtuma on messutyyppinen, missä jokaiselta edustukselta löytyy omat ständinsä joissa vierailijat voivat vapaasti tutustua kelloihin ja keskustella merkin edustajien kanssa.
Tiloiltaan Kattilahalli oli tapahtumalle sopivan kokoinen. Ständeille riitti kokoajan vieraita ja kuhinaa, mutta liialta tungokselta ja jonottamiselta vältyttiin. Kellojen lisäksi näytille tuodut Bentleyt ja Porschet toivat tapahtumaan myös oman lisänsä arvokkuutta ja luksusta.
Tapahtuman ensimmäinen päivä oli alkoholitarjoilun vuoksi K-18 iltatapahtuma ja lauantain päivätapahtuma puolestaan avoin koko perheelle. Kaksipäiväisen lipun ostaneena tämä tuntui erittäin toimivalta ratkaisulta.
Monilla standeillä tarjoiltujen juomien, Hendrick’s Gin drinkkibaarin ja Balvenie viskitastingin myötä perjantai-ilta soljui rennosti ihmisiin tutustuessa ja keskustellessa, kun taas lauantaina pystyi keskittyä puhtaasti ammentamaan kellotietoa ja perehtymään mieltä askarruttaneisiin yksityiskohtiin.
Yksi merkittävä asia tapahtumassa, kellojen ohella, oli mahdollisuus tavata muita kelloharrastajia ympäri Suomea. Jo ennen virallisen shown alkua huomasimme tapahtuman etkoilla olevamme porukassa missä oli paikalla “lähes kaikki” Suomen kellotubettajat ja -podcasterit.
Oli hienoa päästä moikkaamaan kasvotusten muun muassa Kellopeli Podcastin Danielia ja Villeä, Beyond Horology Podcastin Nikoa, WatchGambitin Mikaa sekä ThxPalm blogista ja AndoAndoAndo kellomerkistä tuttua Yu Andoa.
Heti etkoilla pääsimme tutustumaan myös Norjalaisen Bragdur kellomerkin perustajaan Lars Erik Hanseniin, joka oli ystävällisesti ottanut myös kelloja mukaan tutustuttavaksi. Viikonlopun aikana tuli bongattua myös monta Instagramin kellokuvausgurua aina h0p1asta Orisfanboyhin ja Pylsogramiin.
Harrastajakohtaamisten lisäksi viikonloppu antoi mahdollisuuden tavata kasvotusten myös monia alan ammattilaisia joiden kanssa ollaan tehty vuosien varrella yhteistyötä Ranteessa kelloarvostelujen tai muun sisällön puitteissa. Kiitos Matti, Mikko, Toni, Martin, Kim ja monet muut ajastanne.
Messujen aikana myös useampi entuudestaan vieras harrastaja kävi moikkaamassa ja juttelemassa kelloista koska naama oli “YouTubesta tuttu”. Oli todella mukava tavata Ranteessa kanavan seuraajia ja tulkaa jatkossakin moikkaamaan kun törmäillään. Aina hauska tavata toisia kelloharrastajia!
Itselleni ehkä parasta messuissa oli se, että mukana oli runsas kattaus kotimaisia kellomerkkejä ja samalla oli mahdollisuus jutella suoraan merkkien perustajien ja suunnittelijoiden kanssa.
Kotimaisten kellomerkkien lisäksi mukana oli myös monipuolisesti kelloliikkeitä, maahantuojia ja heidän edustamiaan kellomerkkejä.
Kaiken kaikkiaan tapahtumasta löytyi myös peräti kolme itselleni täysin uutta ja vierasta kellomerkkiä: Sveitsiläinen ZeitWinkel sekä Saksalaiset Kieser Design ja Sherpa Watches.
ZeitWinkel meni vahvasti horologian syvään päätyyn merkin omilla ZW0102 ja ZW0103 manufacture koneistolla. Côtes de Genève ja perlage koristellut koneistot oli käsin viimeisteltyjä ja kellot kokonaisuutena todella näyttäviä.
Tyyliltään merkki on enemmän klassisiin pukukelloihin kallellaan ja sellaista etsivälle ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Merkin ulkonäöllisesti rohkeinta antia tarjosi safiiritauluinen 273° Saphir Fumé.
Kieser Design tragwerk.T oli todella mielenkiintoinen titaanista valmistettu skeletonrunkoinen kello, mitä on hyvin vaikea laittaa mihinkään tiettyyn kategoriaan. Sporttisessa ja hyvin jokapäiväiseen käyttöön sopivassa kellossa oli aistittavissa tiettyä field watch ja explorer henkeä modernin teollisella otteella.
Merkille omaperäistä on myös se, että lähes kaikki osat kellossa oli kustomoitavissa omilla väreillä. Kellosta saa rakennettua pelkistetyn titaanin sävyisen työkalukellon stealth-lookilla, tai sen voi sävyttää kirkkailla ja rohkeilla sävyille todella näyttäväksi. Asiakas päättää.
Titaanisen skeletonrungon etuna oli myös kellon poikkeuksellinen keveys. Tämä yhdistettynä todella mukavaan cordura rannekkeeseen teki kellosta poikkeuksellisen hyvin istuvan ranteessa.
Sherpa Watches oli tuonut tarjolle kaksi superkompressor rungolla varustettua sukelluskelloa. OPS malli tarjosi tummaa military-henkistä ulkonäköä, Ultradiven ollessa rennompi ja värikkäämpi.
Molemmissa Sherpan malleissa on haettu tyyliä vanhoista 1960-luvun EPSA Supercompressor rungoilla varustetuista Enicar Sherpa malleista.
Merkin taustalta löytyi myös omistajan kasvutarina ja halu auttaa ihmisiä. Osa kellomerkin tuotoista ohjataankin Nepal Himalaya Sherpa Foundation lahjoituksena Nepaliin muun muassa paikallisten nuorten koulutukseen.
Jurmo Watches ständillä riitti vierailijoita ja kuhinaa koko messuviikonlopun ajan. Osansa tähän vaikutti varmasti päivää ennen kellomessuja pidetyssä Watch Awards Finland 2021 gaalassa napattu tuplavoitto Vuoden Kello ja Vuoden kellomallisto kategorioista.
Vuoden kello -palkinnon voittanut Jurmo Karu (Seasons) on tyylikäs 32 millimetrin halkaisijalla varustettu naistenkello. Tämä ETA 2892 automaattikoneistolla varustettu kello on vain 7,8 millimetriä paksu mikä tekee kokonaisuudesta tyylikkään ja elegantin. Ilman kompromissejä tehty kotimainen naistenkello on nykypäivänä positiivinen harvinaisuus.
Vuoden kellomallisto -palkinnon voittanut skeletonrunkoinen Sisu oli myös hyvin esillä useissa eri väreissä. Ständillä nähtävissä oli myös Jurmon mallistosta omiksi suosikeiksini muodostuneet Ysi ja R0 kronografit.
Viime kesänä pääsin vierailemaan Jurmon workshopissa ja sen myötä onkin helppo ymmärtää miksi merkkiä arvostetaan korkealle. Mahdollisuus kustomoida kelloja asiakkaan toiveiden mukaan, käsityön määrä ja panostus omaan sekä paikalliseen tekemiseen valmistuksessa olivat käsin kosketeltavia. Nämä asiat huomioon ottaen kotimainen Jurmo tarjoaa poikkeuksellisen paljon vastinetta rahalle.
Helsinki-Malmin lentoasemalla päämajaa pitävä De Motu on heittämällä suomen ilmailuhenkisin kellobrändi. Mallisto koostuu kvartsikoneistollisesta R42 ja automaattikoneistollisesta DM-Z (Zulu) sarjoista.
De Motu Zulun sydämenä toimii modifioitu Swiss ETA 2893-2 / Sellita SW330-1 kaliiberin koneisto. Halkaisijaltaan 42 millimetrinen DM-Z on pilottikelloksi varsin kohtuullisen kokoinen ja 100 metrin vedenpitävyyden ansiosta kellon speksit ovat omiaan jokapäiväiseen käyttöön. Erikoisuutena päivyrin lisäksi kellosta löytyy Zulu eli GMT-ajan näyttö.
Kvartsikoneistollinen R42 malli on kerennyt jo kolmanteen iteraatioonsa R42 MKIII MIL mallin myötä. Hienoa kelloa on parannettu entisestään ja uusi värimaailma toimii enemmän kuin hyvin. R42 sarjaa on nähty jo aiemmin myös muun muassa kelloharrastajana tunnetun Ed Sheeranin ranteessa.
Harvoin tulee erikseen kuvattua kellolaatikoita, mutta De Motu DM-Z:n ilmailuhenkinen alumiinilaatikko on ehdottomasti oman kuvansa arvoinen. Missä muussa laatikossa tulee mukana kaasujouset?
Rajamäen kellotehdas oli itselleni melko uusi tuttavuus ja nyt viikonloppuna pääsin lopultakin näkemään näitä livenä.
Myös tätä kellomerkkiä on hankala pistää mihinkään tiettyyn kategoriaan. Selkeälinjainen runko tuo kelloon klassista ja jossain määrin pukukellomaista otetta, mutta kellotaulussa on puolestaan runsaasti syvyyttä ja yksityiskohtia.
Puhtaalla metallinsävyisellä kellotaululla varustettuna kokonaisuus istuu enempi hienostuneesti, mutta vaihtoehtoisesti valitsemalla kellotauluksi esimerkiksi voimakkaan punaisen anodisoidun kellotaulun kääntyy kokonaisuus jopa yllättävän sporttiseksi ja racing-henkiseksi. Todella mielenkiintoinen tuttavuus.
Laadultaan ja hinnaltaan messujen kovinta tasoa tarjosi Voutilanen.
Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta kun pääsin näkemään Voutilaisen omalla nimellä kulkevia kelloja livenä. Vaikka oma kellomaku vetääkin vahvasti sporttisten työkalukellojen suuntaan, niin onhan nämä aivan järkyttävän hienoja taidonnäytteitä.
Valitettavasti messuvalaistuksessa otetut harrastelijan valokuvat eivät todellakaan tee oikeutta näille, vaan parhaiten nämä kokee paikanpäällä loopilla katsomalla. Kellotaulun yksityiskohtien määrä ja viimeistelyn laatu on mieletöntä.
Myös itse suurmestari Kari Voutilainen oli ständillä kertomassa kelloista ja niiden tekniikasta. Oli hienoa päästä juttelemaan Suomen tunnetuimman kellosepän kanssa kasvotusten.
Voutilaisen standin vieressä oli puolestaan S.U.F Helsinki ja Stepan Sarpaneva. Todella hienoja kelloja ja etenkin Myrsky MegaMattien sotilashenkinen värimaailma iski kovaa omaan makuun.
Aseman kellon ständiltä löytyi myös S.U.F Helsingin kanssa yhteistyönä tehty 180 AK70 erikoispainos, missä värimaailma on haettu Aseman Kellon historiasta. Tämä mattavihreän ja kullan yhdistelmä oli vahvasti vintage ja miellytti omaa silmää. S.U.F Helsinki 180 teräsrannekkeella vaikuttaisikin todella pätevältä yleiskellolta.
Leijona Heritage oli paikalla laajalla mallistolla ja messuilla olikin hyvä hetki ottaa uudestaan tuntumaa eri malleihin.
Sinitauluinen Urho Chrono “Toivo” oli makean oloinen kokonaisuus joka voisi täyttää omat kronografitarpeet pitkäksi aikaa. Kari Voutilaisen tuotantoketjun tarjoama laatu ja varmatoiminen Sellita SW510 BH automaattikoneisto alkaa tuntua hyvältä ja loppuun asti mietityltä paketilta.
Omat mielihalut vetää kuitenkin edelleen malliston uusimman, Försti Diverin, suuntaan. Kellon mittasuhteet ja istuvuus ovat oman ranteeseen erinomaiset ja ulkonäkö on pelkistetty olematta tylsä. Myös tietynlainen low-key henkisyys kellon kokonaisuudessa viehättää. Tietäjät tietää.
Leijona Heritagen ständiltä tarttui mukaan myös erittäin kiva swägäpaketti kelloalusineen ja puhdistusliinoineen, erittäin maukkaista Annan Suklaatehtaan artisaanikonvehdeista puhumattakaan.
Messuilla pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan myös Aittokoski Timecraftsin Fractalis kelloon.
Oli mielenkiintoista päästä kuulemaan tarkemmin kellon suunnittelusta ja voikin sanoa, että tässä kellossa on lähdetty suunnittelun osalta hyvässä mielessä puhtaalta pöydältä.
Rohkea ulkonäkö saattaa antaa mielikuvan isohkosta kellosta, mutta olin erittäin positiivisesti yllättynyt miten mukavasti ja sopusuhtaisesti Fractalis istui omassa ranteessa. Kellon yksilöllinen muotoilu ja ulkonäkö miellytti silmää kovasti.
Messuilla saatiin myös ensinäkymät merkin uudesta R32 mallin prototyypistä.
Messujen järein ständi löytyi merkin teemaan sopien G-Shockilta. Tarjolla oli kattava valikoima digikuutioita ja pyöreitä analogiamalleja.
Eniten omistamisen halua itsessä herätti uusi mattamusta teräskuutio GMW-B5000MB-1ER sekä kesäisen neonvihreä GBD-200-9ER sporttimalli.
Messuilla oli hyvä mahdollisuus tutustua myös GG-B100-1A3ER Mudmasteriin ja muihin räyhäkkäämpiin malleihin joita ei aivan joka marketissa tule vastaan.
Uudet Bluetoothilla varustetut GA-B2100 mallit eivät valitettavasti aivan kerenneet messuille tutustuttavaksi - joskin pitäisi olla jo kesällä kaupoissa saatavilla.
Myös tältä ständiltä lähti mukaan kiva swägäpaketti, kun G-Shockeristeille oli varattuna pussillinen G-Shock tuotteita mukaan otettavaksi.
G-Shockin oman kello-osaston lisäksi G-Shockin spesiaalimpia malleja oli esillä myös kello- ja kultasepänliike Westerback 1896 ständillä.
G-Shockin lisäksi Westerback oli tuonut näytille myös Hublotin ja Bell & Rossin edustukset. Näistä etenkin Bell & Rossin mallisto iski omaan makuhermoon kovaa.
Itselle kiinnostavin malli valikoimassa oli vahvasti lentoinstrumenteista tyyliä hakeva BR03-94 Black Matte Ceramic kronografi. Todella näyttävä ja jämäkkä instrumenttikello käytännössä naarmuuntumattomalla keraamisella kuorella ja 100 metrin vedenpitävyydellä olisi mitä mainioin valinta yläpään rymyksi.
Vuoden kelloliikkeeksi valittu *Kulta-Center keskittyi tänä vuonna Seikon edustuksiin. Kulta-Center sai juuri messujen alla itselleen Seiko Watch Salon edustuksen ainoana Suomessa.
Seiko Watch Salon edustus mahdollistaa Seikon niin sanottujen putiikkimallien myymisen joita ei tavallisilta jälleenmyyjiltä ole saatavilla. Näihin kuuluu muun muassa uudet King Seiko mallit (kuten *SPB279J1) jotka oli todella maukkaita.
King Seikojen lisäksi Kulta-Centerin ständillä ostohousuja kutitteli uusi SpeedTimer *SSC817P1 ruskealla kellotaululla. Todella jämäkän oloinen paketti noin 700 euron hintaluokassa.
Kulta-Centerin Seiko edustusten lisäksi Grand Seikolla oli messuilla oma ständinsä. Itse pääsin näillä messuilla oikeastaan ensimmäistä kertaa kunnolla tutustumaan Grand Seikon mallistoon ja nyt on helppo ymmärtää miksi jengi näitä niin kovasti hehkuttaa.
Kellotaulujen toteutus ja niiden yksityiskohdat ovat Grand Seikoissa tehty viimeisen päälle pieteetillä. Tämä yhdistettynä moderniin teknologiaan tekee kokonaisuudesta kiehtovan. Oma silmä ihastui etenkin ruskeatauluiseen Grand Seiko GMT malliin mitä pitäisi ranteessa mielellään pitempäänkin.
Grand Seikon edustus löytyy nykyisin Lindroosin Kämp Gallerian myymälästä.
Vaasalainen Salkari oli tuonut paikalle heidän neljä keskeistä edustustaan.
Sinnin osasto tarjosi kellonirvanaa etenkin työkalukellojen faneille. Kokeiltavana oli niin Sinn 104 tyyppiset klassikkomallit, U50 ja monet muut spesiaalimallit. Myös uudet pastelliväriset 556:t löytyivät osastolta.
Baume & Mercieriltä mielenkiintoisin uutuus oli uudelleen herätetty Riviera mallisto. Safiirilasisella taululla varustetussa mallistossa oli hyvällä maulla tuotu 1970-luvun retrohenkeä modernisti nykypäivään.
Toisaalta myös Baume & Mercierin perinteisemmästä valikoimasta Clifton Baumatic herätti ihastusta ja voisi hyvin ajaa jokapäiväisen käyttökellon virkaa.
Ruotsalaisen Sjöö Sandströmin mallisto oli laaja, mistä itseä puhutteli etenkin sulavalinjainen Royal Steel Worldtimer. Tässä olisi erinomaiset speksit paljon matkustavalle. Bonuksena kello oli saatavissa kahdessa eri koossa sekä 36 ja 41 millisenä.
Salkarin neljäs edustus Anonimo on itselleni hieman vieraampi merkki, josta etenkin Nautilo ja Nautilo Vintage mallistoista löytyi kiinnostavan oloisia sukelluskelloja.
Kello- ja kultasepänliike Suninen oli lähtenyt messuille koko malliston laajasti kattavalla Longines edustuksella.
Puhuttaessa perinteisistä sveitsiläisistä kellomerkeistä Longines on mielestäni yksi niistä muutamasta merkistä jotka ovat viime vuosina jatkuvasti nostanut tasoaan ja samalla tunnettavuutta Suomessa. Merkin sisällä tehdään nyt selkeästi oikeita asioita.
Etenkin merkin Legend diver, Conquest ja Heritage -sarjojen rinnalle vuonna 2020 tullut Spirit mallisto vaikuttaa todella onnistuneelta kokonaisuudelta modernia pilottihenkistä kelloa etsivälle.
Ilmailusta haetusta inspiraatiosta huolimatta mallisto on kohtuukokoinen ja sulavalinjainen soveltuen erittäin hyvin jokapäiväiseen käyttöön.
Spirit mallisto oli saatavilla kolmessa eri koossa, joista keskimmäinen 40 millimetrinen Spirit Titanium tuntui todella sopusuhtaiselta omaan ranteeseen. Hyvän istuvuuden lisäksi huomiota varasti poikkeuksellisen näyttävä ja laadukkaasti toteutettu kellotaulu. Myös mallistoon uusimpana lisäyksenä tullut Zulu Time oli vaikuttava kokonaisuus.
Aseman kellon ständi keskittyi tänä vuonna vahvasti Blancpainin valikoimaan. Tämän lisäksi esillä oli myös liikkeen oma 180 AK70 yhteistyömalli S.U.F Helsingin kanssa.
Omaan silmään tämä 180 AK70 erikoismalli on yksi 180 sarjan näyttävimmistä. Mattavihreä taulu yhdistettynä kultaisiin viisareihin ja indekseihin tuo kellolle mukavan vintage fiilisen ja kokonaisuutena värimaailma toimii todella kivasti. Tämä AK70 erikoismalli on myös ensimmäinen safiirisella takalasilla varustettu S.U.F Helsinki 180 mallistossa.
ShowroomW esitteli laajan kattauksen yksikätisistä kelloista tunnetun MeisterSingerin valikoimasta. Mukana oli niin tutut klassikot kuin myös uudemmat mallistot
MeisterSingerin kokoelman mielenkiintoisin mallisto oli Bell Hora, minkä “Sonnerie au passage” komplikaatio tarjoaa tasatunnein kirkonkellomaisen äänimerkin tunnin vaihtumisesta. Äänimerkki voitiin haluattaessa kytkeä myös pois päältä kello kahden kohdalla olevasta painikkeesta.
Kaiken kaikkiaan MeisterSinger vaikuttaa kiinnostavalta kellomerkiltä mihin pitäisi tutustua tarkemmin.
Uusien kellojen lisäksi messuilla oli myynnissä ja esitteillä laaja valikoima vintage ja pre-owned arvokelloja muun muassa Pirkan kellon, Longitudin, Ranneaika ja Kellokonttorin osastoilla.
Monipuolinen käytettyjen kellojen valikoima eri aikakausilta antoi hyvän mahdollisuuden tutustua muun muassa eri aikakausien Rolexeihin ja useisiin vintage malleihin eri kellomerkeiltä.
Käytettyjen valikoimissa oli myös runsaasti uudenkarheita arvokelloja. Esimerkiksi kuvassa oleva, vain vuoden ikäinen ja minttikuntoinen, Tudor Black Bay 58 vaikutti varsin houkuttelevalta.
Messuille oli esitteillä myös kellojen valmistukseen ja huoltoon liittyvää osaamista muun muassa Kelloseppäkoulun, Lindroosin ja Watch Service Finlandin osastoilla.
Kelloseppäkoulun osastolla esiteltiin kellonvalmistuksen työmenetelmiä sekä tänä keväänä valmistuvien kelloseppien ja mikromekaanikkojen kelloja.
Lindroosin osastolle esiteltiin puolestaan uusien Zenithien ja Breitlingien ohella suomen suurimman kellohuollon ammattitaitoa kelloseppä Paula Pyhälän johdolla. Watch Service Finlandin osastolla saattoi tehdä hyviä messudiilejä Rios1931 kellonrannekkeista.
Kokonaisuutena messut olivat todella onnistuneet ja tarjosivat kattavan läpikatsauksen Suomen kellomarkkinoihin. Ohjelmaa riitti hyvin kahden päivän lipun edestä ja tapahtuman tunnelma oli mukavan rento.
Vaikka kelloja oli esillä useilta eri merkeiltä ei suinkaan kaikki merkit olleet päässeet paikalle. Muun muassa isojen nimien, Rolexin ja Tudorin, osalta oli tyytyminen pre-owned osastojen tarjontaan.
Itseäni kiinnostavista kellomerkeistä Swatch Groupin valikoimista olisin toivonut näkeväni etenkin Certinan automaattimallistot mukana messuilla. Myös Citizenin Promasterit, Oriksen sukelluskellot ja kotimaiset Pookit olisivat varmasti löytäneet messuilla ihailijansa.
Mikä merkki tai malli sitten herätti eniten ostohaluja? Niitä oli montakin, joskin hieman eri syistä:
Mutta jos pitäisi nostaa vain yksi merkki mikä jäi itsellä mieleen tältä viikonlopulta, niin kyllä se olisi ehdottomasti Bell & Ross ja heidän BR03 mallisto. Kauan sitten pääsin nimittäin rannettamaan Bell & Rossin kuutiota mistä jäi mieleen vahva mielikuva omaan ranteeseen liian isosta kellosta. Tuon mielikuvan myötä olen vuosia ohittanut koko merkin kelloja etsiessäni.
Bell & Rossin tyyli on kuitenkin miellyttänyt aina ja nyt kellomessujen alla kävin Aseman kellossa tutustumassa heidän perinteisempään pyöreälinjaiseen V2-92 mallistoon. Siinä samalla Aseman Kellossa asioidessa myyjä suositteli rohkeasti kokeilemaan myös neliömallista BR03 mallia. Omista “ennakkoluuloista” ja odotuksista huolimatta BR03 olikin kooltaan yllättävän sopusuhtainen ja istui kumirannekkeella ranteessani todella mukavasti.
Kun kellomessuilla oli vielä Westerbackan standillä oma Bell & Ross osasto missä pääsin tutustumaan sarjan keraamiseen BR03-94 kronografiin, niin kipinä merkkiin oli lopultakin sytytetty. Kaiken kaikkiaan hienoja kelloja rennolla otteella.
Ehkä se vuosien takaa syntynyt mielikuva liian isosta kellosta oli merkin isommasta BR01 mallistosta, oma ranne on vuosien varrella kasvanut tai maku kehittynyt näyttävämpien kellojen suuntaan. Mene ja tiedä. Tästä BR03 mallin kokeilusta ja ennakkoluulojen rikkomisesta avautui “lukko” ja nyt huomaan tutkivani Bell & Rossin tarjontaa vakavissani. Vielä jonain päivänä.
Kiinnostaako kelloaiheiset videot? Seuraa Ranteessa kanavaa YouTubessa.